sunnuntai 25. toukokuuta 2008

Tervehdys länsirannikolta tuulisesta, mutta niin aurinkoisesta karhukaupungista. Kolme viikkoa ehti vierähtää ennen sanan säilään tarttumista tällä areenalla - aika kulkee niin nopiasti, että ensimmäistä kertaa ehdin jo murehtia kesän ehtoon koittamista.

Mutta työasioihin. Tykkään. Kovasti. Toimituksessa on mukavia ihmisiä ja töihin pääsi kiinni heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Näsijärven jäätä ei sentään toukokuussa tarvinnut tarkkailla, mutta paikallisen joen vesi oli kummallisen alhaalla, joten reportterinura alkoi sääjutulla. Hurraa!

Laidasta laitaan olen juttuja kirjoitellut. Isompia ja pienempiä, ja pari ihan omaakin ideaa on uutispäällikön suodattimesta päässyt palstoille asti. Keikalle ole päästellyt lähinnä jopolla, joista keltainen on nykyään ehdoton suosikki. Kerran olen joutunut auton rattiin suuntana Nakkila. Samalla keikalla pääsin ottamaan myös kuvia, mikä on aika harvinaista, koska talosta löytyy ammattikuvaajien mukava joukko. Luojan kiitos, kuvista tuli myös ihan kelvolliset!

Ehkä länsirannikolla ollaan kovin pidättyväisiä, mutta kovin hersyviä tyyppejä ei haastateltavaksi ole osunut. Yksi tiukka täti kyllä, joka välttämättä olisi halunnut kirjattavan - edes kuvatekstiin - että hän tekee työtään suurella sydämellä. Päivän aforismi: eihän sitä kissan häntää kukaan muu nosta kuin kissa itse. Tässä tapauksessa kissan häntä oli jo niin pystyssä, että toimittaja totesi, ettei hänen apuaan varmaan enää kaivata.

Karhukaupungista sanottakoon, että ihmiset on oikeesti ihan kivoja. Huono maine joutakoon siis romukoppaan! Ainakaan tämän naisen tielle ei ole töykeä tietään löytänyt.

Ja pakkohan se on tunnustaa, että toimituksen nuorisoseuran juorukerhon kantispöytään vie lounastunnilla tämänkin uraa aloittelevan tie. Niin kiirettä ei yleensä ole, etteikö kerkiäisi rauhassa syödä ja juoda kaffitkin. Ylitöiksi menee välillä, mutta ei siitä päivävuorossa niin huolta, kun lehden kiinni menoon on vielä aikaa. Ainoan pikkustressin olen kehittänyt tähän mennessä yhdessä iltavuoroista, kun piti hoitaa verkkoa, soitella poliisit ja palomiehet, ja kirjoittaa omaa juttua printtiin.

Karhukaupungin yöelämä on vielä testaamatta! Otan asiakseni heti tulevalla viikolla.

Ei kommentteja: