Tissit!

Niinkin yksinkertainen ja luonnollinen asia kuin naisen rinnat voivat olla murheenkryyni, jos niistä pitää alkaa kirjoittaa. Luulin, että lyhyitä asiantuntijahaastatteluita olisi helppo saada, mutta ei! "Ei se nyt ole minun alaani", kertoi psykologi. "En halua kommentoida, minulla on kiire", vastasi naistentautien lääkäri. "En minä tiedä aiheesta mitään", väitti sosiologi. Jokainen heistä on siis nainen. Siis mitä?

Lopulta haastateltavaksi löytyi asiantuntijoita pohjoisemmasta Suomea, siellä kai tissit ei ole niin pelottava asia... Mielenkiintoisia puheluja ja hetkiä on siis taas koettu tissiasiantuntijoita metsästäessä. Juttu tuli onneksi valmiiksi juuri ennen kun lehti meni kiinni.

Onneksi on ollut paljon muitakin juttuja tekeillä, niin hermo ei ole ihan täysin mennyt. Pari päivää kriparilla oloa oli yllättävän mukavaa, kun sai leikkiä yhdessä tutustumisleikkejä ja kysellä nuorilta heidän ajatuksiaan. Ja katsella muutaman päivän vanhoja, ah niin rakastuneita nuoriapareja.

Tämä työrupeama alkaa lähestyä loppuaan ja on aika haikea olo. Ja pieni paniikki: nyt niitä töitä pitäis sitten ihan itse saada jostain hankittua lisää.
Odottelen kyllä innolla jo paluuta yliopistolle yleisen hengailun ja höpöttelyn pariin (edes kerran viikossa). Toivottavasti ollaan kaikki samaan aikaan paikalla, että nähään paljon!